Pohdintaa matkailun sähköisestä liiketoiminnasta ja sen arvosta

Photo by cyberscooty

Varasin tänään hotellihuoneen Budapestistä. Ostokseni tein Booking.com –verkkokaupassa, arvoketju on käsite, joka kuvaa tuotteen kehittymistä valmiiksi tuotteeksi ideasta alkaen. Jokainen arvoketjun vaihe nostaa tuotteen arvoa. Hotellihuoneen myynnissä yksittäisiä vaiheita voisi olla brändäys, tuotekehitys, markkinointi, myyntiprosessi ja lopullinen majoittuminen sekä jälkimarkkinointi. Internet on mullistanut matkailussa tuotteen arvoketjun ihan uusiin ulottuvuuksiin, verkossa on oltava. Verkko on tuonut arvoketjuun myös suosittelun ja sosiaalisen median. Verkkokaupassa matkailuala ylipäätänsä on isoin ryhmä ja se jo itsessään kertoo että jos kilpailussa haluaa olla mukana, on verkkokauppa oltava. Jakelukanavat on mietittävä tarkkaan, ylipäätänsä sähköinen markkinointi on suuressa roolissa matkailualalla. Verkkokauppa matkailualalla on tuonut myös ihan uuden ulottuvuuden suosittelulle. Kuten kerroin esimerkissäni, tein lopullisen päätöksen muiden asiakkaiden kokemuksien ja palautteiden pohjalta. Sosiaalisen median merkitystä ostopäätöksiin ei pidä väheksyä, Tripadvisor, Facebook, Twitter, Instagram… Näissä kaikissa jaetaan niin hyviä kuin huonoja kokemuksia lomakohteista ja matkailuyrityksistä.

melkoisen nopeasti tein ostopäätöksen. Ostopäätökseen vaikutti hotellin sijainti, siisteys, yöpymisen hinta ja ennen kaikkea lopulliseen päätökseen muiden asiakkaiden kokemukset ja palautteet, joista he olivat sivustolle kirjoittaneet. Kaupan käynnin

Miten matkailuyritys voi ottaa kaiken hyödyn internetistä?

Markkinointi
Eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä kilpailuun mukaan, myös pienillä yrityksillä on välineitä käytössä löydettävyyden parantamiseen. Hakukoneoptimointi on oltava kunnossa, mitä parempi hakukoneoptimointi sen parempi on sijoitus myös arvoketjussa. Sähköisen kaupan myötä myös asiakastietojen kerääminen on helppoa, ja nämä pitäisi osata oikein hyödyntää. Asiakkaiden tarpeet on helpompi tunnistaa ja siten saada lisäkauppaa aikaiseksi. Niin, tämäkin nostaa tuotteen arvoa ja on osa sähköistä markkinointia.

Jakelukanavat
Meillä on käytössä hyviä kanavia, on löydettävä ne kanavat joissa asiakkaat jo ovat jotta pysytään arvoketjussa jakelukanavienkin osalta hyvässä sijoituksessa

Verkkokauppa
Ostaminen on tehtävä helpoksi. Verkkokaupan on oltava toimiva, luotettava ja helppo käyttää. Asiakas voi muutamalla klikkauksella varata huoneen. Saavutettavuuden parantuminen internetin myötä (jos se on osattu hyödyntää) parantaa asemia arvoketjussa.

Asiakaspalvelu
Asiakaspalvelun tulee olla toimivaa myös verkkokaupassa. Asiakaspalvelu on muuttunut interaktiivisemmaksi ja tätä voidaan käyttää myös sosiaalisessa mediassa. Asiakaspalautteiden kerääminen sähköisesti on helpottunut verkkokaupan myötä. Asiakkaalta voidaan kysyä heti matkan jälkeen mielipidettä reissusta.

Nämä kohdat pätee enemmän matkailualan b-to-c –kaupassa. B-to-B puolella markkinointiin liittyen pätee oikeastaan samat asiat, mutta verkkokauppa on eri asia. Matkailualalla toki myös b-to-b –puolella lentoja ja hotellihuoneita varataan online, mutta ehkäpä palvelutuotteiden ostamista voisi tehostaa myös. Mm. hotellien kokous- ja tyhy-kauppaa. Tässä tuotteistaminen on kaiken lähtökohta, mutta myös resurssien varaukset tulisi toimia moitteettomasti.

Ohjaavatko globaalit jakelujärjestelmät matkailuyritysten sähköistä kauppaa?

Suosittuja globaaleja jakelukanavia ovat mm. hotels.com, booking.com ja Trivago. Monelle yritykselle nämä ovat tärkeitä näkyvyyden kannalta ja  kotimaisille majoitusyrityksille useimmiten yksi ainoista kanavista saada ulkomaisia matkailijoita. Tärkeää majoitusyrittäjän on seurata myynnin kehittymistä ja hinnoittelua. Tämä liittyy olennaisesti siihen miten globaaleilla jakelujärjestelmillä voidaan ohjata kaupankäyntiä omalta osaltaan. Sosiaalisen median hyödyntämistä Revenue Managementissa olen käsitellyt aikaisemmassapostauksessani jos haluat tästä lukea tarkemmin

Tuntuuko verkkokauppa ja verkkomarkkinointi yhdeltä isoreikäiseltä kalaverkolta?

Photo by johnny-automatic

Mitä jää verkkoon kiinni? Osataanko verkot laittaa oikeaan paikkaan ja oikeaan asentoon, osataanko saalis kerätä oikeaan aikaan ylös? Monelle varsinkin pienelle matkailuyritykselle verkko voi tuntua juuri suurelta kysymykseltä ja siksi olisi hyvä miettiä miten lähteä liikenteeseen. Osaamiseen   Asiantuntija-apua on myös aina saatavilla, jos tuntuu että omat tiedot ja taidot eivät riitä.

kannattaa panostaa eli kouluttaa itseä ja henkilökuntaa. Suunnittelu on kaiken a ja o. Ei kannata vähän kokeilla sitä sun tätä, vaan tehdä selkeät suunnitelmat internetmarkkinoinnille ja verkkokaupalle. Seuranta on myös osa tätä isoa prosessia joka jatkuu koko ajan.

Giellajohkalle sopivat jakelukanavat

Kuva: www.giellajohka.fi

Giellajohka on Pohjois-Suomessa Kielajoen varrella, Muotkatuntureiden ja Kevon luonnonpuiston läheisyydessä sijaitseva matkailualan yritys, joka tarjoaa majoituspalveluita, saunomis- sekä ruokailumahdollisuuksia. Mahdollisuuksia Giellajohkassa on ihailla revontulia, kalastaa, vaeltaa ja nauttia luonnonrauhasta. Nyt Giellajohkalla on suunnitelmissa ottaa askel sähköiseen kauppaan ja tehtävänä on kartoittaa mitä kanavia tälle yritykselle voisi suositella ajatellen eri maalaisia kohderyhmiä.

Yrityksellä on  omat nettisivut, joilta löytyy kieliversioita. Koska yritys haluaa laajentaa sähköistä markkinointia myös ulkomaille, sekä perustaa verkkokaupan, olisi hyvä perustaa omat domainit ulkomaille. Esim. nyt saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta www.giellajohka.fi/de kun ne olisi hyvä löytyä suoraan www.giellajohka.de sivustolta. Syynä on se että hakukoneet löytäisivät mm. saksan googlesta Giellajohkan helpommin. Huomattava on myös se että internetsivujen sisältö on kieliversiossa vajaavainen. Sisällötuottoon olisi panostettava lisää. Giellajohkalla on myös Facebook-sivut. Omaa verkkokauppaa Giellajohkalla ei vielä ole, mutta tällä hetkellä jakelukanavina toimii mm.  www.booking.com, www.tripadvisor.com, www.trivago.fi sekä http://www.fi.kayak.com. Lisäksi myös kalastussivustolla Kalapaikka.net tarjotaan Giellajohkan palveluita myös paikalliselta VisitInari-sivustolta, www.fishing.fi  sekä inarilapland.fi –sivulta löytyy Giellajohka.

Iso-Britannia

Brittituristien määrä on  pysynyt MEK majoitustilastojen mukaan yli 400 000 matkailijan määrissä jo kymmenisen vuotta, poislukien vuoden 2010, jolloin määrä tippui alle 400 000. Vuonna 2013 brittituristien määrä Suomessa oli 456 257. MEKin mukaan britit tekevät lomapäätöksensä huomattavasti tavallista aiemmin, joten markkinoinnissa kannattaa olla ajoissa liikenteessä.  Juuri ilmestyneen Association of British Travel Agents ABTA:n julkaisemantutkimuksen mukaan 62%  ulkomaan matkoista ostettiin matkatoimiston tai matkanjärjestäjän kautta ja 29% online-varauskanavilta. Online-varauksia tehdään eniten tietokoneelta, joskin kännykkä ja  iPad varaukset ovat suosituin varausväline nuorten keskuudessa. Ensi kesälle on tulossa mm. eläinten katselua ja hyvinvointilomailutarjontaa.  Briteille tärkeää on että nettisivut ovat kunnossa. Sivuilla pitää olla upeita kuvia, selkeä, lyhyt ja houkutteleva teksti ja tuotteiden hinnat ovat paras myyntivaltti ja tuotteiden pitäisi olla helposti ostettavissa. Matkanjärjestäjiltä on tullut viestiä tuotekehitykseen mm. paikallisen ruoan (osaksi itse kerättynä ja valmistettuna) osalta, sekä paikallisiin tutustumista, Paketointi tulee rakentaa houkuttavilla kuvilla ja viesteillä, on se sitten makkaranpaistoa tai lumilinnan rakentamista. Asiakaslähtöisyys on aina kaiken a ja o briteille.

Jakelukanavat:

Kuva: www.giellajohka.fi

MEK on tehnyt tutkimuksen jakelukanavista briteille

Googlen mukaan brittien ostamista lomista noin 80% pohjautuu online hakuun ja varaukseen. Britit ovatkin ahkerin online varaajakansallisuus. Suosituimmat hakusanat ovat ”cheap” ja ”discount”. Tämä kannattaa ottaa huomioon.

Tärkeimmät online-toimijat ovat: lastminute.com, expedia.co.uk travelsupermarket.com, opodo.co.uk, travelocity.co.uk; lowcostholidays.co.uk; teletexholidays.co.uk, travelzoo.com, dealchecker.co.uk. Näiden lisäksi isojen ketjujen omat online varaussysyteemit ja halpalentoyhtiöiden omat online sivut. Näistä Giellajohka voisi valita expedian. Lisäksi aktiviteetti- ja luontolomailuun liittyviä tärkeitä kanavia voisivat olla Activities Abroad (britannian johtavia perheaktiviteettilomamatkoja myyvä yritys, jolla mm. myös revontulimatkoja, Escape 2 Skandinavia, Walks Worldwide,  ja Magic of Lapland.

Saksa

Saksalaisten turistien määrät ovat tilastojen mukaan viimevuosina olleet yli 500 000 matkustajan luokkaa. Luonto ja luonnonrauha on tiedetysti  houkutellut aina saksalaisia Suomeen ja näin on edelleen vaikka saksalaisten matkailijoiden määrä on vähentynyt jopa 6 % vuodesta 2012 verrattuna vuoteen 2013.

Saksalainen kuluttaja haluaa panostaa laatuun. Seuraavassa muutamia trendejä, joista suomalainen matkailuelinkeino ja Giellajohkakin voisi hyötyä: skandinaavian kiertomatka ovat nousussa ja pyöräilylomilla haetaan seikkailuja yli rajojen.  Suomen hintataso on noussut jälleen ja samalla kilpailijamme ovat panostanee merkittävästi enemmän markkinointiin alueella. Nämä varmasti vaikuttavat saksalaisten matkailijoiden määrään. Saksalaiset reagoivat vahvasti kestäviin arvoihin, joten erilaisia sertifikaatteja kannattaa hyödyntää. Jakeluteiden digimurros jatkuu ja Saksakin on pikkuhiljaa siirtymässä onlinevaraamiseen.

Jakelukanavat

Saksassa on paljon matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja. Missään muualla ei ole niin kattavaa matkatoimistoverkkoa tuotteen jakeluun kuin Saksassa. Kaikki matkanjärjestäjät ovat jossain muodossa online paitsi bussimatkanjärjestäjät. Tärkeitä Suomen kannalta olevia matkanjärjestäjiä ovat: Service Reisen Giessen, Behringer Touristik, fintouring, Wolters Reisen, Dertour, Troll Travel, Kontiki Reisen, Falcon Travel, Prima Reisen. Näiden kanssa yhteistyötä myös online-jakelukanavien osalta kannattaisi tehostaa.

Lisäksi kohdennetusti vaellusmatkailijoita ja kalastusmatkailijoita voisi tavoittaa:

Schulz Aktiv Reisen:  Sivustolla on onlinetuotteita luontomatkailijoille ja on yksi Saksan suurimmista vaellus- ja aktiviteettimatkanjärjestäjistä. Sivusto on helppokäyttöinen ja sen kautta myydään Suomea.

cGTouristic: Sivustolla on laaja valikoima vaellustuotteita ja on kiinnostava, kävijämäärä on n. 50 000/kk ja seiltä haetaan vaellusmatkoja sekä mökkejä, joita nimenomaan Giellajohkakin tarjoaa.

Japani

Japanilaisten ei tarvitse tulla Suomeen katsomaan kirsikkapuita, mutta näitäkin täältä löytyy. Kuva kotikaupungistani Keravalta tällä viikolla.

Kolmanneksi kohdemaaksi valitsin Japanin sillä japanilaista kohderyhmää Giellajohkalla on jo valmiina internetsivujen kieliversioiden mukaan. Japanilaisia matkailijoita on Suomessa edellisiä vähemmän, n. n. 200 000/matkailijaa/vuosi. Mutta kasvua on ollut kokoajan, vuodesta 2012 matkailijoiden määrä on noussut jopa 16,4 %.

Tässä muutamia japanilaisten matkailuun liittyviä trendejä: uutta potentiaalia löytyy edelleen metsä ja järvi –aiheista, suomen kieli herättää kiinnostusta japanilaisissa,  skandinaavinen ruoka on uusi trendi Japanissa, mahdollisuus tavata paikallisia.

Suomen kannalta uusia potentiaalisia jakelukanavia ovat Matkanjärjestäjien suoramyyntiosastot: Net Travel Service (Tumlare Corporation), μ (Miki Tourist)

Rakuten Travel: verkkokauppana toimintansa aloittanut verkkomatkatoimisto. Laajentunut ostettuaan useita hotellivarausyhtiöitä.

Nankai Travel International on myös yksi verkkomatkatoimisto, jota Giellajohkakin voisi kartoittaa ja kokeilla.

Suomi

Tärkeänä kohderyhmänä Giellajohkalla on tietysti suomalaiset. Verkkokaupan tulee olla toimiva, helppokäyttöinen sekä selkeä. Tärkeää olisi että omaan verkkokauppaan löydetään, jos oma verkkokauppa perustetaan. Silloin mm. googlen hakukoneoptimointi tulee olla kunnossa. Hakukoneoptimoinnissa tulee miettiä kunnolla kohderyhmät ja toteutettava niin että kyseiset kohderyhmät, kuten kalastajat löytävät sivustolle. Kalastusaiheisia ja retkeilyaiheisia blogeja on paljon, näitä voisi hyödyntää myös markkinoinnissa.

Verkkokauppaa matkailualalla

Muistelimme juuri viikonloppuna sukulaisten kanssa kauppoja, joita isovanhempieni kodin läheisyydessä oli. Vanhempi sukupolvi muisti ajan, jolloin kerrostalon alakerrassa oli jopa kaksi kivijalkamyymälää, toinen oli maitokauppa ja toinen sekatavarakauppa. Näistä ajoista peruskaupankäyntiprosessi on muuttunut paljon ja viime vuosina verkkokauppa on entisestään mullistanut kaupankäyntiä. Digitaalinen murros on ollut viimeisen muutaman vuoden aikana todella mullistavaa. Langattomat nettiyhteydet, sosiaalinen media ja pilvipalveluiden hyödyntäminen ovat olleet asiakkaiden ulottuvilla vasta hetken.

Verkkokaupasta ostaminen on tullut osaksi suomalaisten arkipäivää. Verkosta ostetaan niin vaatteita, elektroniikkaa, kauneustuotteita, kirjoja, sisustustarvikkeita, harrastusvälineitä – mutta ennen kaikkea matkailupalveluita. Asiakas tekee yhä usemmin kaupat verkossa kun kyse on valmismatkoista, hotellivarauksista ja muista majoitusvarauksista, lento- ja laivalipuista sekä bussi- ja junalipuista. Verkkokauppatilaston (2013) mukaan verkkokauppaostosten määrä palveluiden osalta on kasvanut vuodessa 8 prosentilla ja on ollut vuonna 2013 6 mrd arvoista. Matkailu on suurin tuoteryhmä verkkokaupassa käsittäen 36% kaikesta verkkokaupasta. Tilastojen mukaan suomalaisista 3 247 000 15-79-vuotiaista suomalaisista ovat tehneet verkko-ostoksia.

Muutosten tuulet

Minkälaisia muutoksia näet kaupankäyntiprosesseissa verkkokaupan yleistyessä syntyvän? Niin, onko ne suurimmat muutokset jo tapahtuneet ja muutosten tuulet käyneet jo. Ne jotka eivät ole pistäneet purjeita ylös ja tarttuneet verkkokauppahaasteeseen ovat ehkä jo pudonneet laivasta. Matkailualalla suuria muutoksia on olltu jakelukanavien monipuolistumisessa. Mm. hotellihuonetta voi välittää useampi taho, käyttäjän on löydettävä, pystyttävä vertailemaan hintoja sekä tietysti varaamaan helposti huone. Se että huonevaraus löytyy tunnetun välittäjän sivuilta luo tietynlaista luotettavuutta myös varaustilanteeseen. Asiakkaalle voi olla helpompi varata huone esim. bookingin kautta kuin suoraan hieman tuntetemattomamman hotellin sivuilta. Muutoksia ovat tuoneet myös yhteisöllisen median elementit, jotka liittyvät olennaisesti verkkokauppaan. Kuluttaja löytää muiden käyttäjien arvostelut ja kommentit, mikä sinänsä vähentää asiakkaan riskiä hotellin valinnan suhteen. Välittäjä toki ottaa komission myynnistä, mutta lisäarvo mahdollistaa tämän portaan olemassaolon. Muutoksia on tullut myös myyntipalveluiden työhön. Tämä on suunnitelmissa otettava huomioon. Ennen kaikkea verkkokaupan pääasiallinen tarkoitus on kasvattaa myyntiä ja tuottaa voittoa. Jos siinä ei onnistuta, on jotain mennyt pieleen.

Ketkä voittavat, ketkä häviävät tässä muutosprosessissa?

Pysyykö sinivuokot digikelkassa, ajattomia ne ainakin ovat.

Voittajat
-Ne, joilden asenne oikea. Asenne, reagointikyky ja joustavuus pitää olla kunnossa. Tästä lisää aikaisemmassa blogipostauksessani -Ne, joilla koko organisaatio on mukana myynnissä-Mukana pitää olla myös mobiilisti-Ne jotka keräävät aktiivisesti asiakkailta käyttäjäkokemuksia ja kehittää toimintaa sen pohjalta. -Verkkokaupassa ostaminen tulee olla helppoa ja luotettavaa
-Asiakaspalvelu – asiakaspalvelua ei tule unohtaa verkkokaupassa. Eli miten asiakasta palvellaan oston jälkeen. Jos toimintatavat eivät ole selkeitä, uskottavuus kärsii. Kaupasta tulisi löytyä yhteystiedot ongelmatilainteiden varalta.
-Toimiva hakukoneoptimointi ja toimiva markkinointi
-Onnistunut verkkokaupan ja sosiaalisen median yhdistäminen

Häviäjät

-Ne, jotka perustavat verkkokaupan, mutta jäävät odottamaan asiakkaita sinne ja unohtavat markkinoida
-Ne jotka unohtavat määritellä kohderyhmän
-Hinnoittelu on iso osa verkkokauppaa – jos hinnoittelu epäonnistuu niin ei voi verkkokaupassa olla voittajana

-Ne, jotka unohtavat tai eivät osaa tehdä asioita niin kuin voittajat edellä

Mitkä tekijät rajoittavat verkkokaupan kasvua?

Kotimaassa PK-yritysten verkkokaupan kasvun isoimpana rajoittavana tekijänä pidän asennetta. Tähän liittyy toki monta asiaa. On osattava ottaa riskejä ja hyväksyttävä se että kaupankäynnissä on tapahtunut isoja muutoksia ja muutoksia tapahtuu edelleen. Pitää tietää mitä tehdään ja miten ja koko organisaation tulee olla tietoinen siitä kuinka verkkokauppaa tehdään ja kuinka se positiivisesti vaikuttaa kaupan käyntiin. Muutoksia tapahtuu koko ajan, joten ei riitä että verkkokauppa on vain perustettu vaan koko ajan pitää katse olla tulevaisuudessa ja toimittava sen mukaan. Yrittäjän pitää olla läsnä verkossa, tietää mitä yrityksestä puhutaan verkossa ja reagoida siihen. Jos maine menee, ei verkkokauppakaan voi toimia. Maine pitää ansaita.

Verkkokauppa meillä ja muualla

Onko yleensäkin verkkokaupan asema Suomessa jotenkin erilainen kuin muualla? Digibarometrin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset digitalisoitumisesta hyötymiseen, kuitenkin käytössä Suomi jää sijalle 7. Vaikka Suomi on tähän asti pärjännyt kohtuullisesti, ei se tarkoita sitä että kelkassa pysyttäisiin jatkuvasti. Pohjoismaat muodostavat Digibarometrin kokonaisindeksin kärkinelikon, Suomen edelle kipuaa Ruotsi ja Norja. 6 ensimmäistä sijaa menee Eurooppaan, sitten tulee vasta Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Ruotsi osaa parhaiten hyödyntää digitlisuutta yritysmaailmassa, kansalaisten digivertailussa myös muut skandinaavit pärjäätvät parhaiten. Suomi on tosiaan edellytyskissä ykkösenä, mutta käytössä voiton vie Norja ja vaikutuskissa Ruotsi. Suomi ei ole kärjessä yhdessäkään vaikuttavuuteen liittyvässä mittarissa. Jotta mukana pysytään, tulee ensinnäkin kiinteät ja mobiilit laajakaistan yhteydet olla laajat ja laadukkaat. Digitaaliset perustaidot tulee olla kunnossa, ja digitaalisuuden hyödyntämiseen tulee panostaa muuallakin kuin ICT-alalla, esimerkiksi opetuksessa ja terveydenhoidossa.

Matkailualalla maailma on avatunut entistä helpommin varattavaksi sähköisesti. Kotimaisten matkailuyritysten tulee pysyä mukana niin että palveluita ja elämyksiä ostetaan myös kotimaasta. Tunnettuudesta ja näkyvyydestä tulee pitää huolta. Kotimaisten matkailuyritysten tulee miettiä myös kieliversiot kuntoon, jotta ulkomaisten asiakkaiden on myös helppo löytää palvelut ja varata ne verkosta.

Lähteet:

Verkkokauppatilasto 2013: http://www.kauppa.fi/content/download/73385/945447/file/Verkkokauppatilasto%202013.pdf

Lahtinen, Tero (2013) Verkkokaupan käsikirja. Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy.

Olemmeko putoamassa digikelkasta ?

Tuomo Luoma puhumassa verkkokaupasta

Ensi viikolla opiskellaan sitten koulussa mm. verkkokauppaa. Muutamia ajatuksia aiheesta poimin eilen Verkkomarkkinointi & Verkkokauppa2014 tapahtumassa kun olin kuuntelemassa Verkkoteollisuus ry:n puheenjohtaja Tuomo Luoman tietoiskua aiheesta ”Digitalisoituminen on aikamme suurin mahdollisuus – mutta olemmeko jäämässä kelkasta?”. Luoma puhui lähes tunnin, ja asiaa. Hän kertoi mm. Euroopan komission varapresidentin Neelie Kroesin  toteneen viime lokakuussa, että digitaalisia palveluja hyödyntävät pienyritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, ne vievät kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja”.  Niin, voiko oikeastaan edes kasvaa jos meinaa pudota kelkasta. Minulle tulee oikeastaan mieleen eräs ”tunnettu kelkka” se reki, jolla joulupukki lentää taivaalla viedäkseen lahjoja perille. Alustan pitää olla kunnossa, tarvitset luovaa ajattelua, tarvitset riskinottoa, pitää uskoa asiaan, tuotteet pitää olla kunnossa. Verkkokaupalla voi olla yhtä hyvä jakeluverkosto kuin joulupukilla, kun asiat tekee oikein.

Suomen Digibarometri 2014 esittelee sitä missä mennään. No ainakin hävitään Ruotsi-Suomi –maaottelussa. Ruotsissa digitaalisuus on yrityksissä parhaissa kantimissa, myös kansalaisten digivertailussa muut skandinaavit päivittää meidät. Suomi on ainoastaan ykkösenä sarjassa ”edellytykset”. Niin, meillä olisi hyvät edellytykset mutta ei osata hyödyntää tarpeeksi.  Tämä pitäisi nähdä uhkana, joka tulisi tiedostaa ja toimintaa pitäisi tapahtua – nopeasti. 

Luoman mukaan 69% Suomen yrityksistä ei ole suunnitelmaa verkkokauppaan, suunnitelma ei näy johtotason työskentelyssä eikä yritysten strategioissa -vaikka ehdottomasti pitäisi. Suomi on vasta 17. sijalla digikaupassa. Miksi tässä tilanteessa sitten ollaan? Onko Suomi työryhmien ja raporttien luvattu maa? Ei ryhdytä tuumasta toimeen vaikka pitäisi? Digitalisoituminen nähdään helposti uhkana, vaikka se pitäisi nähdä strategisena mahdollisuutena. Miksi sitten verkkokauppa ei Suomessa tahdo menestyä? Yksinkertaisesti vaikuttavat tekijät ovat hinta, valikoima, käyttäjäkokemus ja asiakkaiden mukaan myös tyylittömät verkkosivut. Lisäksi tarvitaan kyky inspiroida ostamaan.

Mitä pitäisi tehdä?

ASENNE pitää olla kunnossa. Riskejä otettava, hyväksyttävä että muutoksia on tapahtunut ja tapahtuu. Siinä mitä tehdään ja miten. Reagointikyky ja joustavuus pitää myös olla kunnossa. Ei riitä että katsotaan peräpeilistä vaan katse pitää olla tulevaisuudessa. Jäi mieleen Luoman sanoista myös ”kaikki mikä on mahdollista digitalisoituu” ja toisaalta se että kun kaikki digitalisoituu, on kopioiminenkin koko ajan läsnä. Se mitä ei pystytä kopioimaan on asenne ja asiakaskokemus. Asiakas erottaa tekijät arvokkailla kokemuksillaan.

Pitää ymmärtää että asiakkaat hakevat LISÄARVOA JA ELÄMYKSIÄ. Yritys ei voi enää päättää, miten paljon se haluaa markkinoinnissa kertoa asioistaan sillä verkossa pitää olla läsnä koko ajan ja yrityksestä kerrotaan jatkuvasti verkossa, sitä ei voi estää vaan siitä pitää ottaa hyödyt irti. Maine kiirii verkossa nopeasti, hyvä ja huono maine. Maine pitää ansaita. 

MARKKINOINTI JA MAINONTA muuttuu. Myyntiä ei tee enää myyntiyksiköt vaan sitä tekee yrityksen koko organisaatio. Sosiaalinen internet on tehnyt siitä entistä merkityksellisempää. 

OLE MUKANA MOBIILISTI. Mobiilit googlehaut ovat vuoden 2010 lopusta lähtien kasvanut 100% kvartaalisti. v. 2015 yli 90% myytävistä puhelimista on älypuhelimia. Verkkokaupan ja muun verkossa tapahtuvan on oltava mobiilioptimoitua. (Luoma kertoi mm. viime kesäisestä kesäreissustaan Suomessa, yhtään hotellia ei pystynyt varaamaan mobiilisti ”Hotellihuone jos jokin pitäisi pystyä mobiilisti varaamaan”.

ASIAKKAAT. Tuotekehitys (on se sitten insinööritouhua tai palvelukonseptien kehittämistä) saa virtaa asiakkailta. Eli käyttäjäkokemuksen merkitystä ei saa aliarvioida. Verkkokauppaakin suunniteltaessa pitää miettiä toimivuuden kannalta seuraavaa: huomioiko? houkutteleeko? harhauttaako? vastaako odotuksia? aktivoiko?

Verkkokauppatilastoista huomioitavaa 

Matkailu on suurin tuoteryhmä verkkokaupassa (36%)

Suomessa verkosta ostaneiden määrä on kymmenkertaistunut vuodesta 1999 ja tänä päivänä yli 3 miljoonaa suomalaista  (15-79 vuotiaista) on tehnyt verkko-ostoksen. Tämä on merkittävä luku. Palveluita ostetaan 6 mrd € edestä. Kukapa ei tästä haluaisi omaa siivuaan.

Digikelkasta ei saa pudota – muuten jää hankeen itkemään.

p.s. täytyypä muuten tutustua tähän blogiin http://verkkoteollisuus.fi/fi/blogi/

Millainen verkkokauppa matkailualalla toimii ja millainen ei?

Photo by wakro

Opintojen toisen jakson ennakkotehtävän aloittaminen tuntui jotenkin alkuun hankalalta, mielestäni on mukavampi etsiä onnistuneita menestystarinoita kuin niitä surkeampia esityksiä. Nyt kuitenkin tehtävänä oli etsiä alkuun kolme epäonnistunutta esimerkkiä matkailun pk-yritysten b to c verkkokaupasta.

Millainen on epäonnistunut verkkokauppa? 

Nettisivuilla huonoin online-kauppa lienee sellainen, jota ei ole lainkaan. Mutta jos tätä ei lasketa niin huonoja
piirteitä on huono löydettävyys, toimimattomuus, epäloogisuus, suppea tarjonta.

Google analytics on julkaissut muutaman videon, jotka havainnollistavat miten huono verkkokauppa hankaloittaa kaupantekoa. Videoissa asiakkaat turhautuvat ns. kivijalkamyymälässä ongelmiin, joihin voi huonossa verkkokaupassa törmätä. Talouselämän artikkelissa  käsitelty videoita hieman enemmän, linkistä pääset myös katsomaan videot. Tässä videoista suosikkini, kuinka yksinkertaisen tuotteen ostaminen voi olla verkkokaupassa vaikeata jos verkkokauppa on luotu hankalaksi.