Muistelimme juuri viikonloppuna sukulaisten
kanssa kauppoja, joita isovanhempieni kodin läheisyydessä oli. Vanhempi
sukupolvi muisti ajan, jolloin kerrostalon alakerrassa oli jopa kaksi
kivijalkamyymälää, toinen oli maitokauppa ja toinen sekatavarakauppa. Näistä
ajoista peruskaupankäyntiprosessi on muuttunut paljon ja viime vuosina
verkkokauppa on entisestään mullistanut kaupankäyntiä. Digitaalinen murros on ollut
viimeisen muutaman vuoden aikana todella mullistavaa. Langattomat
nettiyhteydet, sosiaalinen media ja pilvipalveluiden hyödyntäminen ovat olleet
asiakkaiden ulottuvilla vasta hetken.
Verkkokaupasta ostaminen on tullut osaksi
suomalaisten arkipäivää. Verkosta ostetaan niin vaatteita, elektroniikkaa,
kauneustuotteita, kirjoja, sisustustarvikkeita, harrastusvälineitä – mutta
ennen kaikkea matkailupalveluita. Asiakas tekee yhä usemmin kaupat verkossa kun
kyse on valmismatkoista, hotellivarauksista ja muista majoitusvarauksista,
lento- ja laivalipuista sekä bussi- ja junalipuista. Verkkokauppatilaston
(2013) mukaan verkkokauppaostosten määrä palveluiden osalta on kasvanut
vuodessa 8 prosentilla ja on ollut vuonna 2013 6 mrd arvoista. Matkailu on
suurin tuoteryhmä verkkokaupassa käsittäen 36% kaikesta verkkokaupasta.
Tilastojen mukaan suomalaisista 3 247 000 15-79-vuotiaista
suomalaisista ovat tehneet verkko-ostoksia.
Muutosten tuulet
Minkälaisia muutoksia näet
kaupankäyntiprosesseissa verkkokaupan yleistyessä syntyvän? Niin, onko ne
suurimmat muutokset jo tapahtuneet ja muutosten tuulet käyneet jo. Ne jotka
eivät ole pistäneet purjeita ylös ja tarttuneet verkkokauppahaasteeseen ovat
ehkä jo pudonneet laivasta. Matkailualalla suuria muutoksia on olltu jakelukanavien
monipuolistumisessa. Mm. hotellihuonetta voi välittää useampi taho, käyttäjän
on löydettävä, pystyttävä vertailemaan hintoja sekä tietysti varaamaan helposti
huone. Se että huonevaraus löytyy tunnetun välittäjän sivuilta luo tietynlaista
luotettavuutta myös varaustilanteeseen. Asiakkaalle voi olla helpompi varata
huone esim. bookingin kautta kuin suoraan hieman tuntetemattomamman hotellin
sivuilta. Muutoksia ovat tuoneet myös yhteisöllisen median elementit, jotka
liittyvät olennaisesti verkkokauppaan. Kuluttaja löytää muiden käyttäjien
arvostelut ja kommentit, mikä sinänsä vähentää asiakkaan riskiä hotellin
valinnan suhteen. Välittäjä toki ottaa komission myynnistä, mutta lisäarvo
mahdollistaa tämän portaan olemassaolon. Muutoksia on tullut myös myyntipalveluiden
työhön. Tämä on suunnitelmissa otettava huomioon. Ennen kaikkea verkkokaupan
pääasiallinen tarkoitus on kasvattaa myyntiä ja tuottaa voittoa. Jos siinä ei
onnistuta, on jotain mennyt pieleen.
Ketkä voittavat, ketkä häviävät tässä muutosprosessissa?
![]() |
Pysyykö sinivuokot digikelkassa, ajattomia ne ainakin ovat. |
Voittajat
-Ne, joilden asenne oikea. Asenne, reagointikyky ja joustavuus pitää olla kunnossa. Tästä lisää aikaisemmassa blogipostauksessani -Ne, joilla koko organisaatio on mukana myynnissä-Mukana pitää olla myös mobiilisti-Ne jotka keräävät aktiivisesti asiakkailta käyttäjäkokemuksia ja kehittää toimintaa sen pohjalta. -Verkkokaupassa ostaminen tulee olla helppoa ja luotettavaa
-Asiakaspalvelu – asiakaspalvelua ei tule unohtaa verkkokaupassa. Eli miten asiakasta palvellaan oston jälkeen. Jos toimintatavat eivät ole selkeitä, uskottavuus kärsii. Kaupasta tulisi löytyä yhteystiedot ongelmatilainteiden varalta.
-Toimiva hakukoneoptimointi ja toimiva markkinointi
-Onnistunut verkkokaupan ja sosiaalisen median yhdistäminen
-Ne, joilden asenne oikea. Asenne, reagointikyky ja joustavuus pitää olla kunnossa. Tästä lisää aikaisemmassa blogipostauksessani -Ne, joilla koko organisaatio on mukana myynnissä-Mukana pitää olla myös mobiilisti-Ne jotka keräävät aktiivisesti asiakkailta käyttäjäkokemuksia ja kehittää toimintaa sen pohjalta. -Verkkokaupassa ostaminen tulee olla helppoa ja luotettavaa
-Asiakaspalvelu – asiakaspalvelua ei tule unohtaa verkkokaupassa. Eli miten asiakasta palvellaan oston jälkeen. Jos toimintatavat eivät ole selkeitä, uskottavuus kärsii. Kaupasta tulisi löytyä yhteystiedot ongelmatilainteiden varalta.
-Toimiva hakukoneoptimointi ja toimiva markkinointi
-Onnistunut verkkokaupan ja sosiaalisen median yhdistäminen
Häviäjät
-Ne, jotka perustavat verkkokaupan, mutta
jäävät odottamaan asiakkaita sinne ja unohtavat markkinoida
-Ne jotka unohtavat määritellä kohderyhmän
-Hinnoittelu on iso osa verkkokauppaa – jos hinnoittelu epäonnistuu niin ei voi verkkokaupassa olla voittajana
-Ne jotka unohtavat määritellä kohderyhmän
-Hinnoittelu on iso osa verkkokauppaa – jos hinnoittelu epäonnistuu niin ei voi verkkokaupassa olla voittajana
-Ne, jotka unohtavat tai eivät osaa tehdä
asioita niin kuin voittajat edellä
Mitkä tekijät rajoittavat verkkokaupan kasvua?
Kotimaassa PK-yritysten verkkokaupan kasvun
isoimpana rajoittavana tekijänä pidän asennetta. Tähän liittyy toki monta
asiaa. On osattava ottaa riskejä ja hyväksyttävä se että kaupankäynnissä on
tapahtunut isoja muutoksia ja muutoksia tapahtuu edelleen. Pitää tietää mitä
tehdään ja miten ja koko organisaation tulee olla tietoinen siitä kuinka verkkokauppaa
tehdään ja kuinka se positiivisesti vaikuttaa kaupan käyntiin. Muutoksia
tapahtuu koko ajan, joten ei riitä että verkkokauppa on vain perustettu vaan
koko ajan pitää katse olla tulevaisuudessa ja toimittava sen mukaan. Yrittäjän
pitää olla läsnä verkossa, tietää mitä yrityksestä puhutaan verkossa ja
reagoida siihen. Jos maine menee, ei verkkokauppakaan voi toimia. Maine pitää
ansaita.
Verkkokauppa meillä ja muualla
Onko yleensäkin verkkokaupan asema Suomessa
jotenkin erilainen kuin muualla? Digibarometrin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset digitalisoitumisesta hyötymiseen,
kuitenkin käytössä Suomi jää sijalle 7. Vaikka Suomi on tähän asti pärjännyt
kohtuullisesti, ei se tarkoita sitä että kelkassa pysyttäisiin jatkuvasti.
Pohjoismaat muodostavat Digibarometrin kokonaisindeksin kärkinelikon, Suomen
edelle kipuaa Ruotsi ja Norja. 6 ensimmäistä sijaa menee Eurooppaan, sitten
tulee vasta Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Ruotsi osaa parhaiten hyödyntää
digitlisuutta yritysmaailmassa, kansalaisten digivertailussa myös muut
skandinaavit pärjäätvät parhaiten. Suomi on tosiaan edellytyskissä ykkösenä,
mutta käytössä voiton vie Norja ja vaikutuskissa Ruotsi. Suomi ei ole kärjessä
yhdessäkään vaikuttavuuteen liittyvässä mittarissa. Jotta mukana pysytään,
tulee ensinnäkin kiinteät ja mobiilit laajakaistan yhteydet olla laajat ja
laadukkaat. Digitaaliset perustaidot tulee olla kunnossa, ja digitaalisuuden
hyödyntämiseen tulee panostaa muuallakin kuin ICT-alalla, esimerkiksi
opetuksessa ja terveydenhoidossa.
Matkailualalla maailma on avatunut entistä
helpommin varattavaksi sähköisesti. Kotimaisten matkailuyritysten tulee pysyä
mukana niin että palveluita ja elämyksiä ostetaan myös kotimaasta.
Tunnettuudesta ja näkyvyydestä tulee pitää huolta. Kotimaisten
matkailuyritysten tulee miettiä myös kieliversiot kuntoon, jotta ulkomaisten
asiakkaiden on myös helppo löytää palvelut ja varata ne verkosta.
Lähteet:
Verkkokauppatilasto 2013: http://www.kauppa.fi/content/download/73385/945447/file/Verkkokauppatilasto%202013.pdf
Lahtinen, Tero (2013) Verkkokaupan käsikirja. Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti